Meijän city – Lappeenranta – missä keskusta?

Lappeenrantalaisena olen huomannut kotikaupunkini kasvaneen ja muuttuneen vuosien varrella ja ei aina niin edukseen. Lappeenrantaa on sanottu ennen vilkkaaksi Etelä-Karjalaiseksi kaupungiksi. Entä nyt? Otetaan vähän perspektiiviä asioihin versus ennen ja nyt ihan vertailun vuoksi.

Mennään Lappeenrannan keskustaan. Missä se on? En löydä sitä paikkakuntalaisena, miten sen löytäisi turisti? Ennen eloisa ja vilkas keskusta oli Valtakatu-Kauppakatu risteyksen ja vanhan linja-autoaseman ympäristö eli city ja kirkkopuiston alue. Entä nyt?

Ennen pääsi autolla suoraan citylle. Linja-autolla Valta-, Koulu- tai Kauppakadulle riippuen mistä päin tultiin. Pyöräilijät jättivät pyörät sivummalle, koska keskustassa oli helppo liikkua ilman pyörää, kun kaikki oli lähellä. Kun mentiin keskustaan, niin kaikki tiesivät mihin. Entä nyt?

Missä keskusta on nyt? Ei ainakaan siellä missä ennen, siellä on tyhjää ja autiota ei palveluita eikä liike-elämää. Kauppakadulla (mistä tehty kävelykatu) pelkkiä ”juottoloita”, onpa edustava paikka. Kaikki palvelut ja liike-elämä on sijoittunut ympäri kaupunkia. Vanha keskusta huutaa tyhjyyttään kaikkine aukioineen ja kävelykatuineen. Kaupungin keskusta ei voi olla kauppakeskus tai marketalue. Tämän kokoisessa kaupungissa ei pitäisi rajoittaa minkäänlaista liikkumista, koska se hankaloittaa ihmisten elämää.

Lappeenranta ei ole metropoli, vaan tavallinen suomalainen kaupunki Saimaan rannalla. Kaupunkiamme on kehitetty ideologia edellä väärään suuntaan tyhjillä aukioilla ja kävelykaduilla, missä liikkeet eivät menesty. Keskustassa asuvatkin käyvät ostoksilla marketalueilla tai kauppakeskuksissa, keskustassa ei ole edes kioskia.

Suunnan on käännyttävä, jos kotikaupungistamme halutaan taas viihtyisä ja vilkas eteläkarjalainen kaupunki, jossa viihtyy oma väki ja turistit eikä ajateta heitä ”kehäteitä” pitkin ohi keskustan. Laitetaan asiat kuntoon uudessa valtuustossa.

 

Pasi Litmanen

Kuntavaaliehdokas (PS) 28

Lappeenranta

Työllistetään ensin omat opiskelijamme

Elämme globaalissa maailmassa, missä tavarat ja ihmiset liikkuvat ympäri maapalloa. Hankkimamme tavarat saattavat olla valmistettu, missä päin maailmaa tahansa. Monet ihmiset hakeutuvat töihin toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille, enää ei lähdetä pelkästään ns. savuja kohti, ei edes Lappeenrannassa.

Meillä puhutaan paljon työperäisestä maahanmuutosta, koska Suomessa on kuulemma työvoimapula osaajista, tällä ilmeisesti tarkoitetaan korkeammin koulutettuja työntekijöitä. Meidän pitäisi ensisijaisesti työllistää oma väki ja pitää kiinni täällä valmistuneista opiskelijoista. Olisi varmaan helpompaa ja halvempaa saada heidät jäämään Suomeen, ennen kuin laskea heidät maailmalle ja sitten yrittää saada maailmalta työntekijöitä heidän tilalleen.

Suomessa on tällä hetkellä n. 331 500 työtöntä työnhakijaa, jotka pitäisi työllistää tai ainakin osa heistä ja puhutaan työvoimapulasta. Lukuun vaikuttanee myös covid-19, mutta vain osittain. Päättäjät lupailevat kuinka he luovat uusia työpaikkoja ja vähentävät työttömyyttä, kuka milläkin laskennallisella tempulla. Työpaikat luodaan yrityksissä, ei Arkadianmäellä, siellä voidaan tehdä lakisääteisiä päätöksiä, mitkä helpottavat yrityksiä palkkaamaan työntekijöitä, jolloin työn ja tekijän on helpompi löytää toisensa.

Suomen yliopistoissa opiskelee n. 150 000 opiskelijaa, heistä valmistuu n. 30 000 vuosittain, esim. 31 500 yliopistotutkintoa v. 2019. Lappeenrannan LUT:sta valmistui n.1300 ja LAB:sta n.1800 opiskelijaa v. 2019. Suomessa valmistuu vuosittain myös muista oppilaitoksista kymmeniätuhansia ammattilaisia, jotka ovat valmiina töihin.

Työvoimasta ei pitäisi olla pulaa, ehkä keinoista, työmarkkinoilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki, mikä määrittelee, onko töitä tarjolla vai ei. Pidetään osaajat kotimaassa ja työllistetään heidät tai jos pätevämpi osaaja löytyy ulkomailta, niin sitten hänet sen päättää yritykset eivät päättäjät.

 

Pasi Litmanen

Kuntavaaliehdokas (PS)

Lappeenranta