torstai 10. kesäkuuta 2021

Liikkumisen vapaus ja helppous

Päästäkseen paikasta toiseen ihminen tarvitsee siihen kulkuvälineen. Nykyisin meitä ohjeistetaan liikkumisessakin, kun emme osaisi itse päättää siitä miten liikumme. Suomessa puhutaan tasavertaisuudesta joka asiassa, paitsi liikkumisessa. Mielestäni liikkuminen kuuluu perusoikeuksiimme, sen pitää olla vapaata ja helppoa, eikä mitään liikkumismuotoa saisi rajoittaa, ei edes yksityisautoilua.

Tässä kuten monessa muussakin asiassa mennään ideologia edellä ja ei hyvä. Puhutaan ilmastonmuutoksesta ja liikenteen Co2 päästöistä, joita pitäisi vähentää. Suomen kaikki päästöt ovat 0,2% ja Kiinan 26% maailman päästöistä, joten ei mitään väliä miten liikumme. Suomi ja Lappeenranta ovat laajoja alueita ja välimatkat pitkiä kaupunkikeskuksien välillä, joten helpoin tapa liikkua on oma auto.  Julkisilla, pyöräillen tai kävellen liikkuminen onnistuvat ehkä kehä 3:n sisällä ja muissa suurissa kaupungeissa, mutta täällä on jo vaikeampaa.

Kotikuntamme on laaja ja koostuu useasta keskustasta, joiden välillä ja sisällä liikkumisen pitäisi olla helppoa. Uusia tie ja katuverkostoja tehtäessä pitää ottaa huomioon kaikki liikkumismuodot, eikä unohtaa myöskään autoilua. Kaikki ihmiset eivät voi tai halua liikkua julkisilla, pyöräillä tai kävellä, joten autoilullekin pitää olla mahdollisuus. Tämän kokoisessa kaupungissa ei tarvita autioita katuja ja kävelykeskustoja. Meillä on monia viihtyisiä puistoja, joissa voimme nauttia luonnon läheisyydestä enemmän, kuin betoniaukioilla, joissa on ruukkukasveja.

Ihminen on aina valinnut liikkumismuodoksi sopivimman ja helpoimman. Toivottavasti tulevaisuudessa voisimme liikkua kotikaupungissamme kukin haluamallamme tavalla ilman rajoitteita myös keskustan alueella. Parkkihallista ei ole helppoa lähteä ostoksille rollaattorilla tai pyörätuolilla, vaan kivijalkaliikkeen eteen pysäköinti on helpompaa, joten kadunvarsiparkit tarvitaan. Liikutaan yhdessä kukin haluamallamme tavalla.

 

Pasi Litmanen

Kuntavaaliehdokas (PS)

Lappeenranta

 

perjantai 4. kesäkuuta 2021

Hei tänne lennetään, vai lennetäänkö?

Lentäminen on helppoa ja turvallista matkustamista, mutta siihen tarvitaan lentokenttä, joka meillä on. Lappeenrannan lentokenttä herättää nykyään suuria tunteita joka suuntaan. Mielestäni kenttää ei pidä ylläpitää pelkillä verovaroilla, vaan kulut pitäisi jakaa kaikkien käyttäjien kesken, joten kentälle pitäisi saada mahdollisimman monipuolista toimintaa lentämisen lisäksi.

Meidän kenttämme on suomen vanhin, joten historiansakin vuoksi toiminnan pitäisi jatkua. Kentälle pitäisi saada erilaisia ilmailu-/moottoritapahtumia sekä laskuvarjo-/purjelentokerhotoimintaa. Maan sisäistä reittiliikennettä tuskin saadaan, 70 luvulla täällä pysähtyi aamuin illoin HKI-JNS reittilento, 2000 luvulla lennettiin LPR-HKI-RIGA, kunnes lopetettiin kannattamattomana. Ennen Covid-19 täältä lennettiin Eurooppaan vaihtelevalla menestyksellä, tulevaisuudesta vain arvioita.

Lentojen pitäisi tuoda tänne turisteja, eikä vain viedä. Täältä Eurooppaan lentävä matkustaja ei jätä meille euroakaan, se ei ole bisnestä. Lappeenrantaa pitää mainostaa ja markkinoida, että turistit tulevat tänne. Matkailu on nykyään kovaa bisnestä ja tarjontaa on paljon. Se on ammattilaisten hommaa, eikä siinä kaupunkiyhtiön virkailija pärjää. Kohdekaupungissa pitää olla yhteistyökumppani/matkatoimisto, joka hoitaa markkinoinnin ammattilaisen ottein ja saa buukattua koneen täyteen.

Meillä on täällä paljon asioita mitä Euroopassa ei ole ja niitä on markkinoitava oikein. Täällä on sitten homman toimittava kuten on sovittu, niin turistit ovat tyytyväisiä ja puskaradio markkinoi eteenpäin, niin saamme tänne lisää turisteja. Turistin lompakossa ovat kaupunkimme matkailutulot, mitä enemmän saamme matkailutuloa sitä enemmän verotuloja ja näin kentän ylläpitokustannukset pienenevät sekä eri tapahtumien ja kerhotoimintojen kustannukset halpenevat, mikä luo lisää toimintaa.

Annetaan kentälle mahdollisuus ja tehdään siitä Suomen monipuolisin kenttä.

Pasi Litmanen

Kuntavaaliehdokas (PS)

Lappeenranta    

tiistai 1. kesäkuuta 2021

Pidetään maaseutu asuttuna ja elinvoimaisena

Suomalaisella maanviljelyllä, karjan- ja metsänhoidolla ovat pitkät perinteet, mitä pitää vaalia. Monet tilat ovat olleet saman suvun omistuksessa sukupolvien ajan, joita on kehitetty, kasvatettu ja hoidettu hyvin, jotta ne ovat voineet siirtyä seuraavalle sukupolvelle elinvoimaisina. Pelloilta saadaan laadukkaita viljatuotteita, maitotuotteet ovat antibiootti vapaita ja metsissä kasvaa jykevää puustoa sahoille ja tehtaille.

Maa-/metsätalous on maaseudun selkäranka, turvetuotanto ajettiin jo alas ”ilmastohumpan” takia, samoin ei saa käydä maataloudelle. Maatalous tuottaa Co2 päästöjä kuten muukin teollisuus, joita pitäisi vähentää, että päästäisiin tavoitteisiin. Suomen omat tavoitteet ovat 15-25v tiukemmat kuin EU:n ja Kiinan. Suomen Co2 päästöt ovat 0,2% ja Kiinan 26%, Kiina saastuttaa 6 tunnissa saman verran kuin Suomi vuodessa, siinä suhteellisuus. Maatalous ei tarvitse mitään rajoituksia, ettei käy kuten turvetuotannolle. Haluammehan syödä puhtaita suomalaisia vilja-/maitotuotteita, emmekä ulkolaisia, ei myöskään härkäpapua tai nyhtökauraa.

Maaseudulla asuu myös ihmisiä, jotka eivät saa elantoaan maataloudesta vaan työskentelevät toisella alalla tai kaupungissa, ovat etätöissä tai eläkkeellä ja tarvitsevat erilaisia palveluita. Mitä enemmän maaseudulla pystytään tarjoamaan palveluita, niin sen paremmin ihmiset siellä viihtyvät. Maaseudulta on vuosien varrella hävinnyt paljon palveluita, mikä on huono asia. Kuntien pitää huolehtia ainakin tietyistä peruspalveluista, koska kaikki eivät pääse kaupunkiin.

Maaseudun ja kaupungin välinen infra pitää olla kunnossa. Julkisen liikenteen pitää toimia, että ihmiset pääsevät liikkumaan, kaikilla ei ole omaa autoa. Teiden on oltava kunnossa niin kesällä kuin talvellakin, että liikkuminen on helppoa. Matka on yhtä pitkä molempiin suuntiin, pidetään yhteydet ja palvelut kunnossa ja eletään yhdessä rinnakkaiseloa maaseudulla ja kaupungissa.

Pasi Litmanen

Kuntavaaliehdokas (PS)

Lappeenranta 

Liikkumisen vapaus ja helppous