Liikkumisen vapaus ja helppous

Päästäkseen paikasta toiseen ihminen tarvitsee siihen kulkuvälineen. Nykyisin meitä ohjeistetaan liikkumisessakin, kun emme osaisi itse päättää siitä miten liikumme. Suomessa puhutaan tasavertaisuudesta joka asiassa, paitsi liikkumisessa. Mielestäni liikkuminen kuuluu perusoikeuksiimme, sen pitää olla vapaata ja helppoa, eikä mitään liikkumismuotoa saisi rajoittaa, ei edes yksityisautoilua.

Tässä kuten monessa muussakin asiassa mennään ideologia edellä ja ei hyvä. Puhutaan ilmastonmuutoksesta ja liikenteen Co2 päästöistä, joita pitäisi vähentää. Suomen kaikki päästöt ovat 0,2% ja Kiinan 26% maailman päästöistä, joten ei mitään väliä miten liikumme. Suomi ja Lappeenranta ovat laajoja alueita ja välimatkat pitkiä kaupunkikeskuksien välillä, joten helpoin tapa liikkua on oma auto.  Julkisilla, pyöräillen tai kävellen liikkuminen onnistuvat ehkä kehä 3:n sisällä ja muissa suurissa kaupungeissa, mutta täällä on jo vaikeampaa.

Kotikuntamme on laaja ja koostuu useasta keskustasta, joiden välillä ja sisällä liikkumisen pitäisi olla helppoa. Uusia tie ja katuverkostoja tehtäessä pitää ottaa huomioon kaikki liikkumismuodot, eikä unohtaa myöskään autoilua. Kaikki ihmiset eivät voi tai halua liikkua julkisilla, pyöräillä tai kävellä, joten autoilullekin pitää olla mahdollisuus. Tämän kokoisessa kaupungissa ei tarvita autioita katuja ja kävelykeskustoja. Meillä on monia viihtyisiä puistoja, joissa voimme nauttia luonnon läheisyydestä enemmän, kuin betoniaukioilla, joissa on ruukkukasveja.

Ihminen on aina valinnut liikkumismuodoksi sopivimman ja helpoimman. Toivottavasti tulevaisuudessa voisimme liikkua kotikaupungissamme kukin haluamallamme tavalla ilman rajoitteita myös keskustan alueella. Parkkihallista ei ole helppoa lähteä ostoksille rollaattorilla tai pyörätuolilla, vaan kivijalkaliikkeen eteen pysäköinti on helpompaa, joten kadunvarsiparkit tarvitaan. Liikutaan yhdessä kukin haluamallamme tavalla.

 

Pasi Litmanen

Kuntavaaliehdokas (PS)

Lappeenranta

 

Hei tänne lennetään, vai lennetäänkö?

Lentäminen on helppoa ja turvallista matkustamista, mutta siihen tarvitaan lentokenttä, joka meillä on. Lappeenrannan lentokenttä herättää nykyään suuria tunteita joka suuntaan. Mielestäni kenttää ei pidä ylläpitää pelkillä verovaroilla, vaan kulut pitäisi jakaa kaikkien käyttäjien kesken, joten kentälle pitäisi saada mahdollisimman monipuolista toimintaa lentämisen lisäksi.

Meidän kenttämme on suomen vanhin, joten historiansakin vuoksi toiminnan pitäisi jatkua. Kentälle pitäisi saada erilaisia ilmailu-/moottoritapahtumia sekä laskuvarjo-/purjelentokerhotoimintaa. Maan sisäistä reittiliikennettä tuskin saadaan, 70 luvulla täällä pysähtyi aamuin illoin HKI-JNS reittilento, 2000 luvulla lennettiin LPR-HKI-RIGA, kunnes lopetettiin kannattamattomana. Ennen Covid-19 täältä lennettiin Eurooppaan vaihtelevalla menestyksellä, tulevaisuudesta vain arvioita.

Lentojen pitäisi tuoda tänne turisteja, eikä vain viedä. Täältä Eurooppaan lentävä matkustaja ei jätä meille euroakaan, se ei ole bisnestä. Lappeenrantaa pitää mainostaa ja markkinoida, että turistit tulevat tänne. Matkailu on nykyään kovaa bisnestä ja tarjontaa on paljon. Se on ammattilaisten hommaa, eikä siinä kaupunkiyhtiön virkailija pärjää. Kohdekaupungissa pitää olla yhteistyökumppani/matkatoimisto, joka hoitaa markkinoinnin ammattilaisen ottein ja saa buukattua koneen täyteen.

Meillä on täällä paljon asioita mitä Euroopassa ei ole ja niitä on markkinoitava oikein. Täällä on sitten homman toimittava kuten on sovittu, niin turistit ovat tyytyväisiä ja puskaradio markkinoi eteenpäin, niin saamme tänne lisää turisteja. Turistin lompakossa ovat kaupunkimme matkailutulot, mitä enemmän saamme matkailutuloa sitä enemmän verotuloja ja näin kentän ylläpitokustannukset pienenevät sekä eri tapahtumien ja kerhotoimintojen kustannukset halpenevat, mikä luo lisää toimintaa.

Annetaan kentälle mahdollisuus ja tehdään siitä Suomen monipuolisin kenttä.

Pasi Litmanen

Kuntavaaliehdokas (PS)

Lappeenranta    

Pidetään maaseutu asuttuna ja elinvoimaisena

Suomalaisella maanviljelyllä, karjan- ja metsänhoidolla ovat pitkät perinteet, mitä pitää vaalia. Monet tilat ovat olleet saman suvun omistuksessa sukupolvien ajan, joita on kehitetty, kasvatettu ja hoidettu hyvin, jotta ne ovat voineet siirtyä seuraavalle sukupolvelle elinvoimaisina. Pelloilta saadaan laadukkaita viljatuotteita, maitotuotteet ovat antibiootti vapaita ja metsissä kasvaa jykevää puustoa sahoille ja tehtaille.

Maa-/metsätalous on maaseudun selkäranka, turvetuotanto ajettiin jo alas ”ilmastohumpan” takia, samoin ei saa käydä maataloudelle. Maatalous tuottaa Co2 päästöjä kuten muukin teollisuus, joita pitäisi vähentää, että päästäisiin tavoitteisiin. Suomen omat tavoitteet ovat 15-25v tiukemmat kuin EU:n ja Kiinan. Suomen Co2 päästöt ovat 0,2% ja Kiinan 26%, Kiina saastuttaa 6 tunnissa saman verran kuin Suomi vuodessa, siinä suhteellisuus. Maatalous ei tarvitse mitään rajoituksia, ettei käy kuten turvetuotannolle. Haluammehan syödä puhtaita suomalaisia vilja-/maitotuotteita, emmekä ulkolaisia, ei myöskään härkäpapua tai nyhtökauraa.

Maaseudulla asuu myös ihmisiä, jotka eivät saa elantoaan maataloudesta vaan työskentelevät toisella alalla tai kaupungissa, ovat etätöissä tai eläkkeellä ja tarvitsevat erilaisia palveluita. Mitä enemmän maaseudulla pystytään tarjoamaan palveluita, niin sen paremmin ihmiset siellä viihtyvät. Maaseudulta on vuosien varrella hävinnyt paljon palveluita, mikä on huono asia. Kuntien pitää huolehtia ainakin tietyistä peruspalveluista, koska kaikki eivät pääse kaupunkiin.

Maaseudun ja kaupungin välinen infra pitää olla kunnossa. Julkisen liikenteen pitää toimia, että ihmiset pääsevät liikkumaan, kaikilla ei ole omaa autoa. Teiden on oltava kunnossa niin kesällä kuin talvellakin, että liikkuminen on helppoa. Matka on yhtä pitkä molempiin suuntiin, pidetään yhteydet ja palvelut kunnossa ja eletään yhdessä rinnakkaiseloa maaseudulla ja kaupungissa.

Pasi Litmanen

Kuntavaaliehdokas (PS)

Lappeenranta 

Meijän city – Lappeenranta – missä keskusta?

Lappeenrantalaisena olen huomannut kotikaupunkini kasvaneen ja muuttuneen vuosien varrella ja ei aina niin edukseen. Lappeenrantaa on sanottu ennen vilkkaaksi Etelä-Karjalaiseksi kaupungiksi. Entä nyt? Otetaan vähän perspektiiviä asioihin versus ennen ja nyt ihan vertailun vuoksi.

Mennään Lappeenrannan keskustaan. Missä se on? En löydä sitä paikkakuntalaisena, miten sen löytäisi turisti? Ennen eloisa ja vilkas keskusta oli Valtakatu-Kauppakatu risteyksen ja vanhan linja-autoaseman ympäristö eli city ja kirkkopuiston alue. Entä nyt?

Ennen pääsi autolla suoraan citylle. Linja-autolla Valta-, Koulu- tai Kauppakadulle riippuen mistä päin tultiin. Pyöräilijät jättivät pyörät sivummalle, koska keskustassa oli helppo liikkua ilman pyörää, kun kaikki oli lähellä. Kun mentiin keskustaan, niin kaikki tiesivät mihin. Entä nyt?

Missä keskusta on nyt? Ei ainakaan siellä missä ennen, siellä on tyhjää ja autiota ei palveluita eikä liike-elämää. Kauppakadulla (mistä tehty kävelykatu) pelkkiä ”juottoloita”, onpa edustava paikka. Kaikki palvelut ja liike-elämä on sijoittunut ympäri kaupunkia. Vanha keskusta huutaa tyhjyyttään kaikkine aukioineen ja kävelykatuineen. Kaupungin keskusta ei voi olla kauppakeskus tai marketalue. Tämän kokoisessa kaupungissa ei pitäisi rajoittaa minkäänlaista liikkumista, koska se hankaloittaa ihmisten elämää.

Lappeenranta ei ole metropoli, vaan tavallinen suomalainen kaupunki Saimaan rannalla. Kaupunkiamme on kehitetty ideologia edellä väärään suuntaan tyhjillä aukioilla ja kävelykaduilla, missä liikkeet eivät menesty. Keskustassa asuvatkin käyvät ostoksilla marketalueilla tai kauppakeskuksissa, keskustassa ei ole edes kioskia.

Suunnan on käännyttävä, jos kotikaupungistamme halutaan taas viihtyisä ja vilkas eteläkarjalainen kaupunki, jossa viihtyy oma väki ja turistit eikä ajateta heitä ”kehäteitä” pitkin ohi keskustan. Laitetaan asiat kuntoon uudessa valtuustossa.

 

Pasi Litmanen

Kuntavaaliehdokas (PS) 28

Lappeenranta

Työllistetään ensin omat opiskelijamme

Elämme globaalissa maailmassa, missä tavarat ja ihmiset liikkuvat ympäri maapalloa. Hankkimamme tavarat saattavat olla valmistettu, missä päin maailmaa tahansa. Monet ihmiset hakeutuvat töihin toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille, enää ei lähdetä pelkästään ns. savuja kohti, ei edes Lappeenrannassa.

Meillä puhutaan paljon työperäisestä maahanmuutosta, koska Suomessa on kuulemma työvoimapula osaajista, tällä ilmeisesti tarkoitetaan korkeammin koulutettuja työntekijöitä. Meidän pitäisi ensisijaisesti työllistää oma väki ja pitää kiinni täällä valmistuneista opiskelijoista. Olisi varmaan helpompaa ja halvempaa saada heidät jäämään Suomeen, ennen kuin laskea heidät maailmalle ja sitten yrittää saada maailmalta työntekijöitä heidän tilalleen.

Suomessa on tällä hetkellä n. 331 500 työtöntä työnhakijaa, jotka pitäisi työllistää tai ainakin osa heistä ja puhutaan työvoimapulasta. Lukuun vaikuttanee myös covid-19, mutta vain osittain. Päättäjät lupailevat kuinka he luovat uusia työpaikkoja ja vähentävät työttömyyttä, kuka milläkin laskennallisella tempulla. Työpaikat luodaan yrityksissä, ei Arkadianmäellä, siellä voidaan tehdä lakisääteisiä päätöksiä, mitkä helpottavat yrityksiä palkkaamaan työntekijöitä, jolloin työn ja tekijän on helpompi löytää toisensa.

Suomen yliopistoissa opiskelee n. 150 000 opiskelijaa, heistä valmistuu n. 30 000 vuosittain, esim. 31 500 yliopistotutkintoa v. 2019. Lappeenrannan LUT:sta valmistui n.1300 ja LAB:sta n.1800 opiskelijaa v. 2019. Suomessa valmistuu vuosittain myös muista oppilaitoksista kymmeniätuhansia ammattilaisia, jotka ovat valmiina töihin.

Työvoimasta ei pitäisi olla pulaa, ehkä keinoista, työmarkkinoilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki, mikä määrittelee, onko töitä tarjolla vai ei. Pidetään osaajat kotimaassa ja työllistetään heidät tai jos pätevämpi osaaja löytyy ulkomailta, niin sitten hänet sen päättää yritykset eivät päättäjät.

 

Pasi Litmanen

Kuntavaaliehdokas (PS)

Lappeenranta

  

Suomen paras ilmastoteko on pitää yritykset kotimaassa

 

Maan päivän ja Pariisin ilmastosopimuksen viidennen vuosipäivän päivänä pidettävä ilmastohuippukokous pidettiin virtuaalisena Joe Bidenin koolle kutsumana. Kokoukseen osallistujat olivat ilmastoasioissa vaikutusvaltaisimmasta päästä. Tiedon mukaan 40 kutsuttua edustivat maailman suurimpia päästäjiä, talouksia ja maita, jotka ovat ilmaston edelläkävijöitä tai suursaastuttajia. Kutsuttuina olivat mm. Kiina, Venäjä, Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Brasilia, Tanska, Norja, jne, mutta missä oli Suomi.

Niinpä, eipä ollut Suomea kutsuttu, eli ei kuulu 40 vaikutusvaltaisimman valtion joukkoon ilmasto asioissa, vaikka meitä suomalaisia yritetään viherpestä Suomen ilmastopolitiikalla. Tällainen lilliputtimaa kuten Suomi, ei noteerata suurissa neuvottelupöydissä juuri ollenkaan, tämä hyvä esimerkki siitä.

Pikkuisen Suomen on ilmeisesti tehtävä kaikkensa, että tulee huomatuksi ja pääsisi noihin suuriin pöytiin edes takariviin, kun yrittää olla ilmastoasioissa eturintamassa, mihin hintaan hyvänsä. Suomi mättää miljardi tolkulla rahaa ns. vihreään siirtymään ja rahat kerätään meiltä suomalaisilta kaikenlaisilla veroilla. Meidän verotuksemme on europan kärkiluokkaa ja viherpipertäjät haluavat vielä sitä kiristää oman ideologinsa takia.

Suomen Co2 päästöt ovat 0,2% maailman päästöistä/vuosi, EU+Britannia 9,3% ja maailman suurimman saastuttajan Kiinan päästöt ovat 26%. Suomi pyrkii hiilineutraaliksi 2035, EU 2050 ja Kiina 2060.  Ilmasto ja luonto ovat tärkeitä asioita ja niitä täytyy suojella, mutta järki käteen niissäkin asioissa, vaikka koko Suomi suljettaisiin, niin sitä ei huomattaisi missään, ei suurissa neuvottelupöydissä eikä Co2 päästöissä. Se on paras ilmastoteko Suomelta, kun saadaan pidettyä yritykset ja työpaikat Suomessa, ei myydä tai veroteta niitä ulkomaille, missä ne jatkavat tuotantoaan ja saastuttavat enemmän, kun meillä vähäpäästöisessä Suomessa.

 En ymmärrä mikä kiire Suomella on tehdä asioita nopeammassa tahdissa kuin muut, koska vain kulut nousevat ja suomalainen veronmaksaja maksaa laskun. Mennään samaa tahtia toisten kanssa eikä sooloilla niin ei tarvitsisi hakata päätä siihen kuuluisaan karjalan mäntyyn.

 

Pasi Litmanen

Kuntavaaliehdokas (PS)

Lappeenranta  

Bensa, diesel, hybridi, sähkö vai jokin muu?

Näin kevään aurinkoisina päivinä alkaa monella nousta kuume, eli autokuume. Se on tauti, josta pääsee eroon vain yhdellä tavalla, siis autokauppaan. Tänä päivänä se ei olekaan niin helppo juttu, koska vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon ja asiaan ei enää vaikuta vain omat tarpeet ja toiveet, vaan pitäisi ottaa huomioon myös ne päästöt.

Suomellahan on kovat ilmastotavoitteet ja yksityisautoilu on osa, jolla niihin pyritään. Suomen hiilidioksidipäästöt (Co2) ovat 0,2 % koko maailmasta, josta 9 % on henkilöautoista sisältäen ammattiautoilun, eli todella vähän. Lähteäkö pelastamaan maailmaa hankkimalla kallis hybridi- tai sähköauto, päästöt eivät näkyisi noissa prosenttiluvuissa mitenkään. Voisihan sitä olla esimerkillinen ja toimia niin, mutta kun rahaa on vain rajallinen määrä käytettävänä, se olisi pois jostain muusta, jos budjetti ylittyisi. Raha on varmaankin ratkaiseva tekijä suurimmalla osalla hankintaa tehtäessä, minkälaiseen vaihtoehtoon kukin päätyy ja se kaikille suotakoon.

Auton hankkiminen ja autoilu ovat aina olleet Suomessa kalliita, siitä pitää hallitus huolen. Suomessa autoilusta kerätään erilaisin veroin n. 8 mrd vuosittain ja palautetaan takaisin n. 1 mrd. Tällaisesta tulonlähteestä ei varmasti luovuta. Auton ostajia yritetään ohjailla erilaisin kannustimin hankkimaan vähäpäästöisiä autoja, ihan ok, mutta silti liian kallista monille. Kuinka monella meillä on varaa sijoittaa n. 10 000 € enemmän uuteen ladattavaan autoon, jos saa sopivan halvemmalla? Joillain ei ole koskaan mahdollista hankkia täysin uutta autoa tai he eivät halua. Nykyiset polttomoottori autotkin ovat jo vähäpäästöisiä.

Vuoden 2020 lopussa suomessa oli n. 2 750 000 kpl henkilöautoa, joista n. 45 000 kpl ladattavaa hybridiä ja n. 10 000 kpl sähköautoa. Suomen tavoitteena on, että vuonna 2030 olisi n. 700 000 kpl sähkö-/hybridiautoa. Suomessa myydään vuosittain reilut 100 000 kpl uutta autoa, joista tulevaisuudessa pitäisi olla n. 70 000 kpl sähkö-/hybridiautoa, että päästäisiin tavoitteisiin. Tavoite on kova, mutta onko realistinen? Uskokoon, ken tahtoo.

Sähköautoilun kerrotaan olevan puhdasta, ilmastoystävällistä ja halpaa. Hiilidioksidipäästöt ovat nolla, kun autolla ajetaan, mutta kun otetaan mukaan koko valmistusprojekti alusta lähtien (erikoismalmien louhinnasta alkaen jne.), niin lopputulos on jotain muuta kuin ilmastoystävällistä ja puhdasta. Kannattaa katsoa Yle Areenasta Likaista vihreää energiaa, niin näkökanta voi avartua. Halpaa vai ei, nykyiset sähkön hinnat, kulutus ja siirto kaikkine veroineen ei ole mitään halpaa. Jos kulutus lisääntyy sähköautoilun myötä, niin varmasti sähkön hinta nousee ja siihen tulee jotain sivukuluja, koska onhan valtion saatava autoilusta oma siivu tulevaisuudessa, kuten nytkin, kaikenlaisilla veroilla.

Olkoonkin auton käyttövoima mikä tahansa, niin autot on tehty ihmisen liikkumista helpottamaan. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, täällä autot ovat välttämättömyys, liikutaan sitten omilla tai julkisilla ajoneuvoilla käyttövoimasta riippumatta, ei kenenkään tarvitse tuntea mitään ”ilmastohäpeää”. Liikkuminen kuuluu ihmisten perusoikeuksiin ja se meille kaikille suotakoon.

Taidan jättää autokauppaan menemisen tällä kertaa väliin ja pestä oman auton, jospa se näyttäisi pesun jälkeen uudemmalta ja autokuume menisi tällä kertaa ohi näin.