Suomen paras ilmastoteko on pitää yritykset kotimaassa

 

Maan päivän ja Pariisin ilmastosopimuksen viidennen vuosipäivän päivänä pidettävä ilmastohuippukokous pidettiin virtuaalisena Joe Bidenin koolle kutsumana. Kokoukseen osallistujat olivat ilmastoasioissa vaikutusvaltaisimmasta päästä. Tiedon mukaan 40 kutsuttua edustivat maailman suurimpia päästäjiä, talouksia ja maita, jotka ovat ilmaston edelläkävijöitä tai suursaastuttajia. Kutsuttuina olivat mm. Kiina, Venäjä, Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Brasilia, Tanska, Norja, jne, mutta missä oli Suomi.

Niinpä, eipä ollut Suomea kutsuttu, eli ei kuulu 40 vaikutusvaltaisimman valtion joukkoon ilmasto asioissa, vaikka meitä suomalaisia yritetään viherpestä Suomen ilmastopolitiikalla. Tällainen lilliputtimaa kuten Suomi, ei noteerata suurissa neuvottelupöydissä juuri ollenkaan, tämä hyvä esimerkki siitä.

Pikkuisen Suomen on ilmeisesti tehtävä kaikkensa, että tulee huomatuksi ja pääsisi noihin suuriin pöytiin edes takariviin, kun yrittää olla ilmastoasioissa eturintamassa, mihin hintaan hyvänsä. Suomi mättää miljardi tolkulla rahaa ns. vihreään siirtymään ja rahat kerätään meiltä suomalaisilta kaikenlaisilla veroilla. Meidän verotuksemme on europan kärkiluokkaa ja viherpipertäjät haluavat vielä sitä kiristää oman ideologinsa takia.

Suomen Co2 päästöt ovat 0,2% maailman päästöistä/vuosi, EU+Britannia 9,3% ja maailman suurimman saastuttajan Kiinan päästöt ovat 26%. Suomi pyrkii hiilineutraaliksi 2035, EU 2050 ja Kiina 2060.  Ilmasto ja luonto ovat tärkeitä asioita ja niitä täytyy suojella, mutta järki käteen niissäkin asioissa, vaikka koko Suomi suljettaisiin, niin sitä ei huomattaisi missään, ei suurissa neuvottelupöydissä eikä Co2 päästöissä. Se on paras ilmastoteko Suomelta, kun saadaan pidettyä yritykset ja työpaikat Suomessa, ei myydä tai veroteta niitä ulkomaille, missä ne jatkavat tuotantoaan ja saastuttavat enemmän, kun meillä vähäpäästöisessä Suomessa.

 En ymmärrä mikä kiire Suomella on tehdä asioita nopeammassa tahdissa kuin muut, koska vain kulut nousevat ja suomalainen veronmaksaja maksaa laskun. Mennään samaa tahtia toisten kanssa eikä sooloilla niin ei tarvitsisi hakata päätä siihen kuuluisaan karjalan mäntyyn.

 

Pasi Litmanen

Kuntavaaliehdokas (PS)

Lappeenranta  

Bensa, diesel, hybridi, sähkö vai jokin muu?

Näin kevään aurinkoisina päivinä alkaa monella nousta kuume, eli autokuume. Se on tauti, josta pääsee eroon vain yhdellä tavalla, siis autokauppaan. Tänä päivänä se ei olekaan niin helppo juttu, koska vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon ja asiaan ei enää vaikuta vain omat tarpeet ja toiveet, vaan pitäisi ottaa huomioon myös ne päästöt.

Suomellahan on kovat ilmastotavoitteet ja yksityisautoilu on osa, jolla niihin pyritään. Suomen hiilidioksidipäästöt (Co2) ovat 0,2 % koko maailmasta, josta 9 % on henkilöautoista sisältäen ammattiautoilun, eli todella vähän. Lähteäkö pelastamaan maailmaa hankkimalla kallis hybridi- tai sähköauto, päästöt eivät näkyisi noissa prosenttiluvuissa mitenkään. Voisihan sitä olla esimerkillinen ja toimia niin, mutta kun rahaa on vain rajallinen määrä käytettävänä, se olisi pois jostain muusta, jos budjetti ylittyisi. Raha on varmaankin ratkaiseva tekijä suurimmalla osalla hankintaa tehtäessä, minkälaiseen vaihtoehtoon kukin päätyy ja se kaikille suotakoon.

Auton hankkiminen ja autoilu ovat aina olleet Suomessa kalliita, siitä pitää hallitus huolen. Suomessa autoilusta kerätään erilaisin veroin n. 8 mrd vuosittain ja palautetaan takaisin n. 1 mrd. Tällaisesta tulonlähteestä ei varmasti luovuta. Auton ostajia yritetään ohjailla erilaisin kannustimin hankkimaan vähäpäästöisiä autoja, ihan ok, mutta silti liian kallista monille. Kuinka monella meillä on varaa sijoittaa n. 10 000 € enemmän uuteen ladattavaan autoon, jos saa sopivan halvemmalla? Joillain ei ole koskaan mahdollista hankkia täysin uutta autoa tai he eivät halua. Nykyiset polttomoottori autotkin ovat jo vähäpäästöisiä.

Vuoden 2020 lopussa suomessa oli n. 2 750 000 kpl henkilöautoa, joista n. 45 000 kpl ladattavaa hybridiä ja n. 10 000 kpl sähköautoa. Suomen tavoitteena on, että vuonna 2030 olisi n. 700 000 kpl sähkö-/hybridiautoa. Suomessa myydään vuosittain reilut 100 000 kpl uutta autoa, joista tulevaisuudessa pitäisi olla n. 70 000 kpl sähkö-/hybridiautoa, että päästäisiin tavoitteisiin. Tavoite on kova, mutta onko realistinen? Uskokoon, ken tahtoo.

Sähköautoilun kerrotaan olevan puhdasta, ilmastoystävällistä ja halpaa. Hiilidioksidipäästöt ovat nolla, kun autolla ajetaan, mutta kun otetaan mukaan koko valmistusprojekti alusta lähtien (erikoismalmien louhinnasta alkaen jne.), niin lopputulos on jotain muuta kuin ilmastoystävällistä ja puhdasta. Kannattaa katsoa Yle Areenasta Likaista vihreää energiaa, niin näkökanta voi avartua. Halpaa vai ei, nykyiset sähkön hinnat, kulutus ja siirto kaikkine veroineen ei ole mitään halpaa. Jos kulutus lisääntyy sähköautoilun myötä, niin varmasti sähkön hinta nousee ja siihen tulee jotain sivukuluja, koska onhan valtion saatava autoilusta oma siivu tulevaisuudessa, kuten nytkin, kaikenlaisilla veroilla.

Olkoonkin auton käyttövoima mikä tahansa, niin autot on tehty ihmisen liikkumista helpottamaan. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, täällä autot ovat välttämättömyys, liikutaan sitten omilla tai julkisilla ajoneuvoilla käyttövoimasta riippumatta, ei kenenkään tarvitse tuntea mitään ”ilmastohäpeää”. Liikkuminen kuuluu ihmisten perusoikeuksiin ja se meille kaikille suotakoon.

Taidan jättää autokauppaan menemisen tällä kertaa väliin ja pestä oman auton, jospa se näyttäisi pesun jälkeen uudemmalta ja autokuume menisi tällä kertaa ohi näin.